Pietari ja Valamo 16.-19.7.2009

Sukukokousmatka Pietariin ja Valamoon 16.-19.7.2009

Sukukokousmatkalle lähdettiin Sibelius-junalla varhain torstaiaamuna sumuisessa säässä, joka pikku hiljaa selkeni aurinkoiseksi ja lämpimäksi - suorastaan paahteiseksi kesäsääksi. Sää suosikin matkalaisia ja helteestä ja poudasta saatiin nauttia koko matkan ajan. Junamatkalla ohjelmassa oli aamupala sekä vapaata seurustelua ja kuulumisten vaihtoa sukuseuralaisten kanssa, joita matkalle oli lähtenyt liki 70.

Näkymä Nevan yli kohti Eremitaasia.
Iisakin kirkko
Moskova-hotelli bussin ikkunasta.

Pietarissa odottivat kaksi bussia ja suomea puhuvat matkaoppaat, joiden johdolla lähdettiin tutustumaan Pietarin nähtävyyksiin. Ensimmäinen pysähdys vei matkalaiset Nevan pohjoisrannalle, Vasilin saaren niemekkeelle, josta näkyi erinomaisesti mm. Pietarin ja Paavalin linnoitus ja sen edustalle aurinkoa ottamaan tulleet pietarilaiset sekä jättiläismäinen Eremitaasi kaikessa komeudessaan. Ensimmäiset matkamuistot saattoi ostaa paikalla olevista myyntikojuista. Seuraava valokuvauspysähdys oli Iisakin kirkon tuntumassa. Itse kirkkoon ei tällä kertaa ehditty tutustua. 

Väkeä odottelemassa Katariinan palatsiin pääsyä.

Matkaoppaamme veivät matkalaiset Pietarin rantakadulla sijaitsevaan matkamuistomyymälään, missä oli myös mahdollisuus nauttia votkaryyppy tai kupponen kahvia. Reilun parituntisen kiertoajelun jälkeen oli vuorossa majoittuminen Nevski Prospektin itäpäässä sijaitsevaan Moskova-hotelliin. Ennen yöpuulle käymistä ohjelmaan kuului illallinen seisovasta pöydästä hotellin ravintolassa.

Lena-oppaan johdolla kohti palatsia.
Matkalaiset kuuntelemassa oppaan selostusta.
Katariinan palatsin suuri juhlasali.
Keisarillinen juhla-asu

Perjantai-aamupäivällä aamiaisen jälkeen lähdettiin hotelli Moskovasta kohti Pushkinia ja Tsarskoje Seloa, joka sijaitsee Pietarista 25 kilometriä etelään. Uutukaista kehätietä ajellen ja massiivisia ramppeja kierrellen päästiin Pushkiniin vievälle tielle. Pushkinissa tutustuttiin oppaan johdolla Katariina Suuren kesäpalatsiin, jossa sijaitsee mm. kuuluisa, 2. maailmansodan myllerryksessä mystisesti kadonnut, mutta paikalle uudelleen restauroitu meripihkahuone. Kullankiiltoa ja värien loistoa saatiin ihastella lähes jokaisessa palatsin huoneessa ja salissa. Palatsin puutarha puolestaan hurmasi vehreydellään ja vesiaiheillaan sukuseuralaiset. Loisteliaan kulttuuriannoksen päätteeksi saatiin myös annos venäläistä ruokakulttuuria palatsin liepeillä sijaitsevassa 19. vuosisata -nimisessä ravintolassa. Matkalla kohti jokisatamaa ehdittiin vielä nähdä maisemia sekä Pietarin 1980-luvun nyt jo melkoisen rappeutunutta arkkitehtuuria. Matkalla piipahdettiin vielä ostoksille Lenta-markettiin.

Katariinan palatsin puistossa, vesialtaan äärellä, sijaitsee kylpylärakennus.
Katariinan palatsin fasadi ja sen edustalla olevaa puistoa.

Nevajoen satamassa odotteli sukuseuralaisia jokilaiva Vissarion Belinski. Laivan valmiiksi katettuihin päivällispöytiin oli matkalaisten mukava istahtaa jälleen nauttimaan venäläisen pöydän antimista. Pienten kieliongelmien jälkeen pöytään tulivat lopulta myös tilatut ruokajuomat, joiden nauttimista oli mahdollista jatkaa laivan kannella haitarimusiikkia kuunnellen sekä ihanan lämpöisestä ilta-auringosta nauttien laivan lipuessa Nevajokea pitkin kohti Laatokkaa. Hieman ennen puoltayötä laiva saapui Nevan suulla sijaitsevan Pähkinäsaaren kohdalle, mistä avautuu laaja Laatokan selkä.

Vissarion Belinski -laivan kannella paistatellaan ilta-auringossa.
Jokilaivan kannella, sukuseuralaisia etualalla.

Lauantaiaamuna saavuttiin Valamon saarelle, missä tehtiin ensin kävelyretki Uuden Jerusalemin ja Getsemanen sivuluostareihin, skiittoihin. Täältä siirryttiin yhteysaluksella saaren toisessa päässä sijaitsevaan pääluostarialueeseen, jonka valtaisat restaurointityöt oli pääosin saatu valmiiksi. Valamossa oli oiva mahdollisuus täydentää matkamuisto-ostoksia lukuisista pienistä myyntikojuista. Illan suussa yhteysalus kuljetti matkalaiset takaisin Vissarion Belinski -laivalle, jonka aurinkokannella pidettiin sukukokous ennen laivan lähtöä takaisin Pietariin. Kokouksen jälkeen maittoi taas illallinen laivalla. Loppuillasta laivalla oli mahdollisuus nauttia venäläisistä musiikkiesityksistä.

Pähkinäsaaressa sijaitseva Pähkinälinna Nevan suulla, takana avautuu Laatokka.
Opas Svetlana toivottaa sukuseuralaiset tervetulleiksi Valamon saarelle.

Viimeinen matkapäivä koitti laivan saapuessa takaisin Pietariin. Aamiaisen lomassa saattoi vielä tarkastella Pietarin esikaupunkialueita Nevalta käsin. Bussi kuljetti sukumatkalaiset valtavankokoiseen Mega Dybenko -hypermarkettiin. Sieltä löytyy ruokamarkettien lisäksi lukemattomien kansainvälisten kauppaketjujen putiikkeja ja myymälöitä aina Ikeaa myöten, joissa oli mahdollisuus päästä eroon viimeisistä ruplista. Matkalaiset tuntuivat erityisesti keskittyvän ruoka- ja juomaostoksiin Ashan-marketissa. 

Etualalla Pyhän Nikolain skiitta, taustalla Valamon pääluostarialueen kirkon torni ja kupolit.
Näkymä Valamon saarelta kohti Laatokkaa.

Shoppailukierroksen jälkeen bussi suuntasi kohti Pietarin keskustaa ja Nevski Prospektia, Pietarin pääkatua, jota pitkin sunnuntaiaamupäivänä oli mahdollista ajaa sujuvasti ilman ruuhkia. Ennen siirtymistä Eremitaasin taidemuseoon matkalaiset saivat tutustua omin päin Pietarin keskustaan. Eremitaasissa, entisessä tsaarien talvipalatsissa, nähtiin kuuluisien taidemaalareiden, kuten Leonardo da Vincin, Rembrandtin, Titianin, Rubensin ja monien muiden teoksia, joita oppaat esittelivät valikoiden. Tuhatmääräisiä taideteoksia ei nimittäin ehdi katsoa ihan päivässä, parissa! Myös palatsin arkkitehtuuria saatiin ihastella lukuisissa eri saleissa.

Valamon pääluostari vielä osittain restauroitavana.

Kotimatkalle päästiinkin sitten lähtemään taideähkyn ja helteen uuvuttamina. Paluumatkalla junassa saattoi vielä kerrata matkan tapahtumia ja nähtävyyksiä joko mielessään tai muiden matkalaisten kanssa. Mitään suuria haavereita tai edesottamuksia ei matkalla sattunut kellekään, ja sukuseuralaisten kokemukset matkasta ja sen järjestelyistä tuntuivat olevan pääasiassa erittäin positiivisia. Kolmen vuoden päästä pidettävää seuraavaa sukukokousta voitaneenkin ryhtyä järjestelemään hyvillä mielin.

Sirpa Leskinen

Sukuseuran hallituksen sihteeri