Kuopio 10. - 12.7.2015

LESKISTEN SUKUSEURA TÄYTTI 30 VUOTTA – JUHLAVUODEN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 10. - 12.7.2015

Sukuseura Leskiset ry:n perustamisesta tuli kuluneeksi 30 vuotta – itse asiassa jo viime vuoden puolella, 27.10.1984, mutta varsinainen juhlavuoden kokous päätettiin pitää vasta kuluneena kesänä, jolloin muutenkin olisi ollut sääntömääräisen sukukokouksen aika.  Perustamiskokous pidettiin aikoinaan Kuopion Hotelli Savoniassa, ja Kuopiossa on kokoonnuttu sittemmin myös vuonna 1989, sillä kertaa Puijolla. Nyt kokouspaikaksi valittiin Kylpylähotelli Rauhalahti, joka tarjosikin juhlavuoden kokoukselle mitä parhaimmat puitteet.

Yhteisen illanvieton merkeissä kokoonnuimme siis kylpylähotellin auditorioon perjantai-iltana. Sukukokousosallistujia laulattivat hanuristiveljekset Hannes (79 v.) ja Teuvo (86 v.) Leskinen. Monia ikivihreitä kuultiin ja laulettiin, ja toiveitakin sai haitaristeille esittää. Sieltä jostain ne nuotitkin aina tuntuivat löytyvän – onhan esiintymiskokemusta veljeksille kertynyt jo useiden vuosikymmenten ajalta. Tämän jälkeen yleisöä hauskuutti korttitempuillaan nuori taikurimme, Konsta Leskinen. Illanvieton jälkeen oli mahdollista piipahtaa kylpylän puolella tai vaikkapa nauttimassa ravintolan antimista.

Veljekset Hannes ja Teuvo Leskinen laulattivat
Konsta Leskinen esitteli korttitemppujaan

Lauantain ohjelma alkoi kahden bussilastillisen voimin kaupunkikiertoajelulla, jonka aikana filosofian maisteri Outi Vuorikari esitteli kaupungin tärkeimmät rakennukset ja kertoi kaupungin historiasta. Tämän jälkeen pääsimme tutustumaan vuonna 1957 perustettuun ja vasta uudistettuun Suomen ortodoksiseen kirkkomuseoon Riisaan, sen upeisiin ikoneihin ja muihin kirkollisiin aarteisiin. Museosta matka suuntautui Kuopion satamaan, josta noustiin M/S Queen R -laivan kyytiin. Laivalla seilasimme Kallavettä pitkin kohti Vaajasalossa sijaitsevaa Alahovin viinitilaa. Alahovissa nautimme lounaan ja saimme ostaa mukaan paikallisia viinejä.

Tutustumiskohteena Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Riisa Kuopiossa
Sukuseuralaiset ihastelemassa Riisan aarteita
Risteily Kallavedellä M/S Queen R -aluksella
Vaajasalo, Alahovin tilan satama, taustalla Kuopion keskusta Puijon torneineen

Matkalla saatoimme ihastella kaunista järvimaisemaa ja nähdä Kuopion kaupungin vesiltä käsin. Saimme nähdä myös Kuopion uutta Saaristokaupunginosaa, missä uudet hulppeat talot reunustavat rantaviivaa. Risteily päättyi Rauhalahden satamaan, ja pienen lepotauon jälkeen lauantai-illan ohjelmaan kuului vielä upea Olavi Virrasta kertova musikaali pullakahveineen Rauhalahden kesäteatterissa. Sami Kojonen oli vakuuttava Olavi Virran roolissa, kuten myös tämän vaimoa esittänyt Milana Misic.

Kuopion kaupunkia Kallavedeltä nähtynä
Kuopion Saaristokaupungin uusia taloja
Keilankanava Saaristokaupungissa
Rauhalahden kesäteatterissa odottamassa Olavi Virta –musikaalin alkamista

Sunnuntaiaamuna oli mahdollista nukkua hieman pitempään; Sukukokous käynnistyi klo 11 maissa Juantehtaan soittajien puhallinorkesterin tahtiin. Tusinan verran puhallinsoittajia viihdytti sukukokoukseen osallistujia ikivihreillä sävelmillä kapellimestari Raimo Maarasen johdolla. Sukuseuran puheenjohtaja Marja-Leena Leskinen lausui kokouksen avaussanat ja kertoi sukuseuran 30-vuotistaipaleesta aina seuran perustamisesta nykypäivään. Saimme myös kuulla sukuseuran hallitukseen kuuluvan Jaana Tanin yksinlaulua Eevi-Maria Korjosen säestämänä.

Juantehtaan soittajat kappelimestarinaan Raimo Maaranen
Juantehtaan soittajien vaskipuhallinsoittajia
Jaana Tani säestäjänään Eevi-Maria Korjonen
Sukuseuran puheenjohtaja Marja-Leena Leskinen piti historiikin sukuseuran vaiheista

Juhlaesitelmän piti Outi Vuorikari, joka esitelmässään täydensi edellispäivänä bussissa kuultua Kuopion historiaa. Hän kertoi Kuopion keskeisestä asemasta Viipurista Ouluun kulkevan postitien varrella, kreivi Pietari Brahen vaikutuksesta Kuopioon 1600-luvun jälkipuoliskolla (käräjätuvan, torin, sataman ja postilaitoksen perustaminen) ja Kustaa III:n ajasta 1700-luvun lopulla, jolloin kaupunki sai nykyisen ruutukaavansa sekä ruotsalaisen virkamieskunnan. Tästä hän jatkoi autonomian ajan venäläisvaikutukseen (sotilaat, kauppiaat, ammattimiehet) päätyen J. V. Snellmanin (koululaitoksen kehittäminen) ja Minna Canthin (naisasialiike) aikaansaannoksiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Vuorikari ei myöskään unohtanut mainita esitelmässään Kuopiossa opettajana vuosina 1955 - 1979 toiminutta kirjailija Lauri Leskistä, joka vaikutti suuresti Kuopion kulttuurielämään erityisesti näytelmiensä kautta, joiden aiheet kumpusivat mm. sodanjälkeisestä yhteiskunnan muutoksista ja vähäväkisten elämästä. Lauri Leskinen toimi myös useissa kulttuurijärjestöissä ja Kuopion kaupungin teatterilautakunnassa.

Outi Vuorikarin esitelmässä kuultiin mm. Kuopiossa opettajana (v. 1955-1979) ja näytelmäkirjailijana toimineesta Lauri Leskisestä

Historiikin jälkeen varsinaisen kokouksen avasi sukuseuran kunniapuheenjohtaja Tuomas Jokinen. Kokoukseen osallistui 101 henkilöä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Martti Leskinen, jonka johdolla kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Kokouksessa myönnettiin Sukuseurojen Keskusliiton kultaset ansiomerkit sukuseuran perustajajäsenille ja entisille puheenjohtajille Tuomas Jokiselle ja Risto Leskiselle. Sukuseurassa alusta asti mukana olleet Anna-Liisa Vainikainen (o.s. Leskinen) ja Erkki Jaakkola saivat kunnianosoituksena sukuseuran isännänviirit. Varsinaisen sukukokouksen päätyttyä (kuten jo useassa aiemmassakin kokouksessa!) läsnäolijat saivat kotiin viemisiksi sukukokouksen päivämäärätiedoilla varustetut kuulakärkikynät New Yorkista asti kokoukseen tulleelta Mervi Starckilta (o.s. Leskinen). Lisäksi Ruotsin puolella Haaparannassa asuvalta Terttu Hintukaiselta (o.s. Leskinen) sai ostaa hänen itsensä valmistamia, sukuvaakunateemalla koristeltuja lasikoruja itselle tai lahjaksi.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Martti Leskinen
Sukukokousväkeä
Tuomas Jokinen ja Risto Leskinen saivat Sukuseurojen Keskusliiton kultaiset ansiomerkit
Anna-Liisa Vainikaiselle ja Erkki Jaakkolalle lahjoitettiin sukuseuran isännänviirit
Kokouksen päätteeksi laulettiin Savolaisten laulu
Mervi Starck (o.s. Leskinen) New Yorkista lahjoitti osallistujille kyniä, Terttu Hintukainen (o.s. Leskinen) Haaparannasta myi itse tekemiään sukuseuran vaakunalla koristeltuja lasikoruja

Sukukokouksen jälkeen nautittiin maittava sukulounas hotellin ravintolassa. Lounaalla saattoi vaihtaa vielä viime hetken kuulumiset sukulaisten kanssa ennen kotiinlähtöä.

Sukukokoontuminen eteni sujuvasti: perjantai-iltana saapuminen ja majoittuminen hotelliin sekä vapaamuotoista illanviettoa, lauantaina tutustuminen paikallisiin nähtävyyksiin ja kesäteatteriesitys, sunnuntaina varsinainen sukukokous ja sukulounas sen päätteeksi. Ohjelmarunko on useiden vuosien aikana hioutunut ja hyväksi koettu, ja siinä on monenlaista ohjelmaa varsinaisen sääntömääräisen kokouksen vastapainoksi. Tosin myös itse kokoukset ovat sujuneet sukuseurassamme melkoisen lupsakkaasti. Seuraavaan kokoukseen on lähes kolme vuotta, mutta ehkäpä tapaamme jo sitä ennen jonkin sukuseuran järjestämän retken merkeissä!

Teksti ja kuvat, Sirpa Leskinen

Sihteeri, Sukuseura Leskiset ry