Yhdistyksen nimi on Sukuseura Leskiset ry ja sen kotipaikka on Kuopio.

Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia Leskinen-suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa.

Yhdistys pyrkii toteuttamaan tarkoitustaan
- järjestämällä kokouksia
- keräämällä, tallentamalla ja arkistoimalla sukua koskevaa tietoutta
- selvittämällä suvun vaiheita sekä saattamalla tutkimustyön tulokset jäsenten tietoon
- pitämällä yhteyksiä muihin sukututkimusta lähellä oleviin järjestöihin

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia tai jälkisäädöksiä, omistaa kiinteää omaisuutta sekä järjestää arpajaisia ja varojen keräystä. Tarvittaessa yhdistys hankkii toimintaansa varten asianomaisen luvan.

Yhdistyksen jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä tai kunniajäseniä. Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä kuka tahansa henkilö, joka ilmoittaa tahtonsa hallitukselle ja jonka jäsenyyden hallitus hyväksyy. Yhdistys voi kutsua kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi henkilön, joka on toiminut pitkäaikaisesti ja ansiokkaasti yhdistyksen ja sukututkimuksen hyväksi. Päätöksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee sukukokous hallituksen esityksestä.

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on siitä ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava eroamisesta sukukokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Hallitus toteaa eronneeksi jäsenen, joka laiminlyö jäsenmaksunsa suorittamisen kolmena peräkkäisenä vuotena.

Hallitus ylläpitää suvun jäsenistä jäsenrekisteriä.

Yhdistyksen varsinaisilta jäseniltä peritään vuosittain varsinaisen sukukokouksen kulloinkin vahvistama jäsenmaksu. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua.

Yhdistyksen varsinainen sukukokous pidetään 3 vuoden välein kesä-elokuussa hallituksen kutsusta ja sen määräämässä paikassa. Yhdistyksen ylimääräinen sukukokous pidetään, jos hallitus niin päättää tai vähintään yksikymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta vaatii. Jäsenen, joka haluaa varsinaisessa sukukokouksessa käsiteltäväksi jonkin asian, on toimitettava kirjallinen esitys asiastaan hallitukselle 6 kuukautta ennen sukukokousta. Sukukokouksessa on jokaisella yhdistyksen läsnäolevalla jäsenellä yksi ääni. Kokouksen päätökseksi tulee, ellei yhdistyslaissa määrätä toisin, se mielipide, jonka puolesta useimmat äänet on annettu. Äänten jakautuessa tasan henkilövaalit ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide. Hallitus kutsuu yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljä viikkoa ennen kokousta kirjeellä tai yhdistyksen lehdessä.

Yhdistyksen varsinaisessa sukukokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys

5. Esitetään yhdistyksen kuluneen toimintakauden tilinpäätökset, joka käsittää kultakin vuodelta tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen, sekä esitetään tilintarkastuskertomus

6. Päätetään tuloslaskelmien ja taseiden vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille, sekä päätetään toimenpiteistä, joihin vahvistettujen taseiden mukainen voitto tai tappio antaa aihetta

7. Määrätään yhdistyksen vuosittain perittävän jäsenmaksun suuruus

8. Päätetään hallituksen seuraavaan toimintakauden talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksymisestä

9. Määrätään hallituksen jäsenten kokouspalkkiot ja matkakorvaukset sekä tilintarkastajien palkkiot

10. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä varajäsenet

11. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä seuraavaksi toimintakaudeksi tarkastamaan yhdistyksen tilejä ja hallintoa

12. Päätetään muut hallituksen kokouskutsussa esittämät asiat.

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu varsinaisen sukukokouksen kulloinkin valitsemat 6 varsinaista jäsentä ja 2 varajäsentä. Seuraavassa varsinaisessa sukukokouksessa jäsenistä eroaa kolme, ensimmäisellä kerralla arvan perusteella ja sen jälkeen eroaa aina ne kolme jäsentä, jotka edellisessä kokouksessa eivät olleet erovuorossa. Erovuoroisten tilalle valitaan kolme jäsentä. Erovuoroisuus ei koske varajäseniä, vaan varajäsenet valitaan jokaisessa varsinaisessa sukukokouksessa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Hallitus voi lisäksi nimetä muita tarpeellisia toimihenkilöitä. Samalle henkilölle voidaan osoittaa useampiakin tehtäviä. Hallituksen puheenjohtajasta käytetään myös nimitystä sukuseuran esimies.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajansa kutsusta tai jos kaksikolmasosa (2/3) hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Kokouskutsu on toimitettava hallituksen jäsenille vähintään viikkoa ennen kokousta. Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kaksi muuta jäsentä ovat kokouksessa saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan henkilövaalit ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide.

Yhdistyksen toimintakausi on kolme vuotta ja tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on maaliskuun loppuun mennessä esitettävä tilintarkastajille tilinpäätös tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on annettava tilintarkastuskertomuksensa hallitukselle neljän viikon kuluessa.

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä joko sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa. Hallitus voi oikeuttaa kenet tahansa hallituksen jäsenen yksinkin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia tai yhdistys purkaa, jos asia on mainittu varsinaisessa sukukokouskutsussa ja muutosehdotusta tai yhdistyksen purkamista on kannattanut vähintään kaksikolmasosaa (2/3) sukukokouksessa annetuista äänistä. Jos yhdistys purkautuu, on viimeisessä varsinaisessa sukukokouksessa päätettävä yhdistyksen omaisuuden käyttämisestä yhdistyksen tarkoitusperiä vastaavalla tavalla.